Yhteystiedot

Magistra
Nummenpuistokatu 5
20540 Turku
Finland

Uusimmat kuvat

Soolokonsertti- ja levyarvostelut

Anneliina Koskinen on kaunisääninen sopraano, joka on valinnut poikkeavan ja menestyksekkään tien. Hän on opetellut myötäilemään lauluaan rebecillä, sinfonialla, kelttiharpulla ja viisikielisellä kanteleella sekä punomaan väliin soitinosuuksia erilaisilla huiluilla ja kelloilla.

Levy koostuu yksiäänisistä lauluista 300-luvulta meidän päiviimme. Varhaisin kristillinen runous sekä syyrialainen, serafijuutalainen ja heprealainen laulu elävät hänen omistautuneissa tulkinnoissaan. Hildegard Bingeniläisen lauluissa vakuuttuu hurmioituneiden näkyjen aitoudesta. Keskiajan maallisissa lauluissa on heleää aistillisuutta. Karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset laulut ja niiden tunnevoimaiset esitykset luovat kiintoisan ristivalotuksen kulttuurien välisiin yhteyksiin.

VEIJO MURTOMÄKI / HS

 _______________________________________________________________________________________

"Yksi sopraano, yksi ääni yksi levy -  ja niillä eväillä pitäisi tehdä musiikillinen matka antiikin hymneistä sefardijuutalaisten laulujen kautta Hildegard Bingeniläiseen, truveerilauluihin, edelleen Piae Cantionesiin, vanhoihin virsiin ja lopuksi ugrilaiseen kansanlauluun. Anneliina Koskiselta tämä kunnianhimoinen projekti luonnistuu loistavasti...Kun rohkeus yhdistyy tyylitajuun, tulosta kelpaa kuunnella."

KARE ESKOLA / Rondo

 _____________________________________________________________________________________

De Angelis

Anneliina Koskinen, sång och olika instrument. Musik av Hildegard von Bingen, Jacob van Eyck, Von der Vogelweide och traditionella sånger från olika kulturer.

Repertoarmässigt är den här skivan en prestation av rang. Anneliina Koskinen har diplom i sång från solistiska avdelningen vid Sibelius-Akademin men sökte sig redan under studierna särskilt till den tidiga musiken, till medeltiden. Hon lärde sig också spela ett antal udda instrument från olika kulturer. På skivan De Angelis kombinerar hon sin vokala och instrumentala sida, sjunger och spelar ofta samtidigt, men här finns också sång a cappella och rent instrumentala inslag.

Temat för skivan är fåglar och änglar. I mitten hittar vi Hildegard von Bingens väldiga O vos angeli, en tio minuter lång lovsång till änglarna. Här sätts rösten på verkligt prov, omfånget är två oktaver och en sext, men Koskinen klarar det övertygande. Till all tur. För i den inledande megahitten, von Bingens O nobilissima viriditas hann jag sakna en mer böneaktig riktning på sången. Någonting i stil med det sånggruppen Vox silentii så suveränt uttrycker, liksom också Uli Kontu-Korhonen , som i fjol kom ut med en liknande skiva Praemia Lucis – the Gift of Light.

Kontu-Korhonen kombinerade von Bingensånger med sånger från Karelen och Ingermanland. Också Anneliina Koskinen sjunger gamla finska ballader och en ingermanländsk sång. Men hon plockar också repertoar från Kreta, Syrien, Italien, Ambrosien. Hon sjunger en sefardisk judisk sång från Spanien, Unter den Linden av Walther von der Vogelweide, till och med den svenska koralen Den signade dag ryms med. Allt med imponerande autenticitet i färger och, så vitt jag kan uppfatta, språk. Läckert musikaliskt spelar hon dessutom blåsinstrument, till exempel i Jacob van Eyckssprudlande Engelsk näktergal. Anneliina Koskinens uttryckssala är vid, hennes röst – och temperament – är lika säkra i miniatyrkonstens figurer som i ett mer dramatiskt berättande, inte minst i balladen Etägällä från Ingermanland. Dramatiskt är också det avslutande spåret, ett berörande karelskt gråtkväde. De Angelis är en både originell och stimulerande skiva.

Lena von Bonsdorff

lena.von.bonsdorff@hbl.fi

________________________________________________________________________________________

Epätavallisen kaunis enkelilevy

Enkelin äänellä laulava Anneliina Koskinen on julkaissut hämmästyttävän aikamatkan meditatiiviseen rukouslauluun. Levyllään De Angelis (Enkeleistä)Koskinen laulaa yksiäänisiä, säestyksettömiä lauluja 100-luvulta barokkiin asti.

Levy alkaa 300-luvun hymnitekstillä, jota seuraa Aurinkohymni noin vuodelta 130.

Minimalistisesti kulkevat melodiat ovat rauhoittavia. Vaikeaksi ne tekee kiire: näitä rukouksia on kuunneltava samalla hiljaisella kärsivällisyydellä kuin millä ne ovat syntyneet ja vaeltaneet Euroopassa ristiin rastiin. Osa on päätynyt meillekin muun muassa Piae Cantiones -kokoelmissa.

Pieni voi kasvaa suuren synnyttäjäksi, kirjoittaa levyn tekijä, joka on tutkinut aineistonsa todella tarkkaan. Osa suomennoksistakin on hänen.

Kristallinkirkkaan sopraanolaulunsa lisäksi Koskinen soittaa viittä eri huilua ja viisikielistä kannelta. Laulut kertovat kristityn ikävästä ja ilosta maan matkalla. Enkelit, linnut ja lintuenkelit ovat herkkiä symboleita. Inkeriläinen vainajansaattolaulu on upea esimerkki läheltä kotoa.

EILA JAATINEN / Vantaan Lauri

____________________________________________________________________________________ 

Anneliina Koskisen vanhan musiikin konsertista kasvoi nykyaikainen tilaisuus. Heti alkuun on syytä onnitella kaikkia, jotka olivat löytäneet tiensä tähän harvinaislaatuiseen vanhan musiikin konserttiin. Yleisöä oli saapunut paikalle runsaslukuisesti, yli 170 kuulijaa. Saliin kannettiin lisää tuoleja, ja ohjelmiakin monistettiin viime hetkellä lisää odottamattoman suosion yllättämänä.

Konsertti olikin kaikilta osin kuulemisen, näkemisen ja kokemisen arvoinen. Ainoastaan avoimesta ikkunasta kantautunut liikennemelu häiritsi ajoittain esityksen hiljaisia jaksoja. Haitta kannattaa ottaa huomioon, varsinkin, jos konsertti nauhoitetaan, kuten nyt.

Kouvolassa syntynyt Anneliina Koskinen tunnetaan jo kouluvuosiltaan heleänä sopraanona. Ammattiopintojen suuntaaminen keskiaikaisen musiikin pariin on tuottanut tietämystä ja taitoa muuttaa historia eläväksi.

Koskisen sopraanoääni virtaa pakottoman tuntuisesti kuin vuoripuro taipuen tarvittaessa myös tummempiin sävyihin alarekisterissä, aina puhtaana ja ilmeikkäänä.

Tekstien ääntäminen on ihailtavan onnistunutta ja selkeää.

Omaan muusikkouteensa luottaen hän oli myös koonnut erilaisista soittimista värikkään esityskokonaisuuden. Konsertissa soivat sooloina ja säestyssoittimina ruokohuilu, rebec, kellot, keskiaikainen harppu, loriman, sinfonia (kampiliira), jousipsalttari ja viisikielinen kannel.

Yhdistettynä rentoon ja mukavasti etenevään juontoon tilaisuudesta tuli itse asiassa hyvin nykyaikainen. Yleisön osallistuminenkin oli mahdollista yhdessä laulussa. Esityksen punaisena lankana oli toisaalta enkelien ja lintujen vertauskuvallinen asema taivaan lähetteinä, toisaalta maantieteellinen ja ajallinen matka Lähi-idästä ja Kreikasta Espanjan kautta Keski-Eurooppaan ja Suomeen.

Kolmeen jaksoon jaettu ohjelma alkoi kreikkalaisella diatonisen huilun soolomelodialla ajalta 127 eKr., joka kuulosti nykymusiikin korvilla kuultuna hämmästyttävän modernilta. Seuraavat esitykset toivat sitten aina uuden soittimen mukaan. Kaikille esityksille oli kuitenkin yhteistä mieltä lepuuttava, meditatiivinen rauhan kokemus.

Konsertin painopiste oli Hildegard Bingeniläisen, saksalaisen 1098-1179 eläneen runoilijan ja säveltäjän musiikillisten näkyjen mestarillinen huipennus De Angelis, o vos angelis. Tämä vaativuutensa vuoksi harvoin esitetty laulu kuultiin sinfonian, eräänlaisen kampiliiran säestyksellä. Laaja-alaisen melodian kaarrosten rikkautta ja mielikuvituksellisuutta on vaikea sanoin kuvata. Teos oli yksinkertaisesti elämys.

Yllättävä oli myös konsertin päätösnumero, suomalainen balladi Pyhä Yrjänä 1600-luvun lopulta. Laulussa puhe ja laulu sekä puhelaulu vuorottelivat ja syntyi musiikkiteatteria muistuttava hetki.

Yleisö osasi arvostaa kuulemaansa ja löytyihän jostain taiteilijalle kukkiakin. Loistava konsertti, joka kannattaa toistaa suuremmallekin yleisölle.

HEIKKI PUUKKO / KS

____________________________________________________________________________________________

 

Jos joku väittää, ettei Suomesta löydy vanhan musiikin osaajia, tarkistakoon kantansa vaikkapa Anneliina Koskisen uutuuslevyn De Angelis äärellä. Turussa asuva, nuorta polvea edustava laulaja-muusikko on lajissaan lähes ainoa, joka kiertää konsertoimassa keskiaikaisella soolo-ohjelmistollaan. Tätä ohjelmistoa Anneliina on koonnut uusimmalle levylleen.

Levy kuljettaa kuulijaa jättimäisen aikamatkan ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta aina 1600-luvulle asti. Kartalle piirtyy pitkä ja kiemurainen polku Lähi-idän maista Espanjan ja Saksan kautta Pohjolaan kansanballadien ja itkuvirsien sijoille. Laulujen sisältö on pääosin hengellistä, joskin keskiaikaisen musiikin yhteydessä rajanveto maallisen ja hengellisen musiikin välillä ei ole aina niin yksinkertaista. Sisällöstä noin kolmasosa menee 1000-luvun alkupuolella eläneen saksalaisen nunnan Hildegard Bingeniläisen nimiin, onhan tämä yksi laulajan suosikeista.

Laulujen esityskielten kirjo on sekin yhden henkilön tulkittavaksi varsin iso haukkapala. On latinaa, hepreaa, muinaiskreikkaa, vanha-asuista ruotsia ja saksaa sekä suomensukuista inkerin ja karjalan kieltä - ja joukossa sentään yksi supisuomalainen kansanballadi. Tämän kielten sekamelskan ei tarvitse kuitenkaan häiritä kuuntelunautintoa, sillä kaikkien laulujen suomennokset, samoin kuin alkukieliset sanat sekä englanninnokset, löytyvät tekstivihkosta - kaikki laulajan itsensä kääntäminä.

Anneliina Koskisen puhdas sopraano hakee kauneudessa ja luonnollisuudessa todella vertaistaan. Se pulppuaa raikkaana ja pakottomasti. Sanat ääntyvät harvinaisen selvästi, mistä ansiosta ei läheskään aina voi sopraanoääniä kiittää. Laulu on enimmäkseen mietiskelevän lyyristä, Dramaattisia äänenpainoja löytyy harvakseltaan, selvimmin ehkä suomalaisen kansanballadin Katriinan tulkinnasta.
Suomalaisen huippulaulajan taiteilijakuva laajenee vakuuttavasti moninaisten säestyssoittimien hallinnan myötä. 2000-luvun trubaduurisisko ei olisi keskiaikaisten veljiensä veroinen, ellei hän hallitsisi myös tyylinmukaisia soittimia, kuten sinfoniaa eli kampiliiraa, kelttiharppua, erilaisia puupuhaltimia, tai kotoisampaa, Väinämöisen perintöä edustavaa kannelta. Levyn laulujen väliin sirotellut huilusoolot vakuuttavat nekin ja tarjoavat pienen sulattelu- tai meditaatiohetken ennen seuraavaan lauluun siirtymistä.

Levystä syntyvä kokonaiselämys on vahvasti esteettinen, ja juuri kait sen takia rentouttava. Tämän jälkeen on taas helppo uskoa, että ihmisääni on kauneudessaan ja ilmeikkyydessään soittimien ehdotonta eliittiä. Anneliina Koskinen ja De Angelis vangitsevat ja vievät mukanaan. Turun linnan vaaleakutrinen linnanneito on nähtävä seuraavaksi elävänä! Se kohtaaminen voi onnistua puolivahingossa vaikka Turun keskiaikaisilla markkinoilla. Mieluummin kuitenkin jossakin kirkon tai linnan holvistossa lähellä tai kaukana. 

Jos joku väittää, ettei Suomesta löydy vanhan musiikin osaajia, tarkistakoon kantansa vaikkapa Anneliina Koskisen uutuuslevyn De Angelis äärellä. Turussa asuva, nuorta polvea edustava laulaja-muusikko on lajissaan lähes ainoa, joka kiertää konsertoimassa keskiaikaisella soolo-ohjelmistollaan. Tätä ohjelmistoa Anneliina on koonnut uusimmalle levylleen.

Levy kuljettaa kuulijaa jättimäisen aikamatkan ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta aina 1600-luvulle asti. Kartalle piirtyy pitkä ja kiemurainen polku Lähi-idän maista Espanjan ja Saksan kautta Pohjolaan kansanballadien ja itkuvirsien sijoille. Laulujen sisältö on pääosin hengellistä, joskin keskiaikaisen musiikin yhteydessä rajanveto maallisen ja hengellisen musiikin välillä ei ole aina niin yksinkertaista. Sisällöstä noin kolmasosa menee 1000-luvun alkupuolella eläneen saksalaisen nunnan Hildegard Bingeniläisen nimiin, onhan tämä yksi laulajan suosikeista.

Laulujen esityskielten kirjo on sekin yhden henkilön tulkittavaksi varsin iso haukkapala. On latinaa, hepreaa, muinaiskreikkaa, vanha-asuista ruotsia ja saksaa sekä suomensukuista inkerin ja karjalan kieltä - ja joukossa sentään yksi supisuomalainen kansanballadi. Tämän kielten sekamelskan ei tarvitse kuitenkaan häiritä kuuntelunautintoa, sillä kaikkien laulujen suomennokset, samoin kuin alkukieliset sanat sekä englanninnokset, löytyvät tekstivihkosta - kaikki laulajan itsensä kääntäminä.

Anneliina Koskisen puhdas sopraano hakee kauneudessa ja luonnollisuudessa todella vertaistaan. Se pulppuaa raikkaana ja pakottomasti. Sanat ääntyvät harvinaisen selvästi, mistä ansiosta ei läheskään aina voi sopraanoääniä kiittää. Laulu on enimmäkseen mietiskelevän lyyristä, Dramaattisia äänenpainoja löytyy harvakseltaan, selvimmin ehkä suomalaisen kansanballadin Katriinan tulkinnasta.
Suomalaisen huippulaulajan taiteilijakuva laajenee vakuuttavasti moninaisten säestyssoittimien hallinnan myötä. 2000-luvun trubaduurisisko ei olisi keskiaikaisten veljiensä veroinen, ellei hän hallitsisi myös tyylinmukaisia soittimia, kuten sinfoniaa eli kampiliiraa, kelttiharppua, erilaisia puupuhaltimia, tai kotoisampaa, Väinämöisen perintöä edustavaa kannelta. Levyn laulujen väliin sirotellut huilusoolot vakuuttavat nekin ja tarjoavat pienen sulattelu- tai meditaatiohetken ennen seuraavaan lauluun siirtymistä.

Levystä syntyvä kokonaiselämys on vahvasti esteettinen, ja juuri kait sen takia rentouttava. Tämän jälkeen on taas helppo uskoa, että ihmisääni on kauneudessaan ja ilmeikkyydessään soittimien ehdotonta eliittiä. Anneliina Koskinen ja De Angelis vangitsevat ja vievät mukanaan. Turun linnan vaaleakutrinen linnanneito on nähtävä seuraavaksi elävänä! Se kohtaaminen voi onnistua puolivahingossa vaikka Turun keskiaikaisilla markkinoilla. Mieluummin kuitenkin jossakin kirkon tai linnan holvistossa lähellä tai kaukana.

Wahren - keskuksen sivut

____________________________________________________________________________________________

Music Web International on De Angelis

This truly beautiful disc of early music is based around religious sentiments, angels and birdsong. Drawing upon different cultures, countries and traditions, the well-chosen programme appears to highlight the meeting points of these different paths and to show how all, ultimately, express the same sentiments, and do so in strains that draw upon each other. The CD opens with, and quite heavily features, Hildegard von Bingen - always a good way to open a disc! The earliest work featured dates back to 130AD, and is a Hymn to the Sun, by Mesomedes of Crete. A haunting work, it is given an atmospheric rendition – soprano Anneliina Koskinen’s powerful but sensitive voice brings out the more numinous side of the work. Other songs featured include sixth century Ambrosian and Mozarabic chants, Sephardic Jewish music from Spain, Finnish ballads and a spell-binding Ingrian folk song. A Karelian weeping song concludes the disc – brilliantly sung with both great technical ability and invested with intense emotion.

The songs are occasionally interspersed with instrumental pieces for reed pipe, Loriman pipe, diatonic flute and rebec – again excellently played. Some of these instrumental episodes are fairly well-known, such as the Italian Lamento di Tristano / La Rotta and Eyck’s English nightingale, in which Koskinen includes birdsong intermingled with the solo flute line. This works well and manages to avoid sounding twee.

All is performed with consummate musicianship, understanding, knowledge and a clear love of the pieces. The disc is well presented and Koskinen’s notes – although rather brief – are nonetheless well-written and interesting.

Anneliina Koskinen is an incredibly versatile musician, playing, as she does, all the instruments featured here - which include the Celtic harp, symphonia and 5-stringed kantele as well as the instruments mentioned above. Her voice is both sweet and gentle of tone, yet strong and compelling at the same time, and she manages the more challenging works such as On This Holy Day from a 1697 Swedish Choral book impressively. She makes an extremely convincing case for these, many of them very rare, pieces.

This disc completely captivated me and is one that I rate very highly indeed.

Em Marshall

Read more: http://www.musicweb-international.com/classrev/2010/Feb10/Koskinen_abcd282.htm#ixzz1WAsMjv00